Yhdessä pohdittua ja löydettyä
Yhteisten kokousten antia yhteistä jatkotyöskentelyä varten
Voit leikata ja liimata teksturiisi näiden sivujen sisällön ja tulostaa sen kotonasi tai tulostaa aineiston suoraan selaimesta.
Luottamushenkilöt ja työntekijät 1.12.2010 : kokouksessa syntyneet kysymykset
Missä asioissa Jokioisten seurakunta on vahva?
Onko pyhäkoulua tarpeeksi kouluilla?
Voiko seurakunnan eri kerhoissa (perhekerho, nuorisotyö jne.) vierailla tutustumassa?
Voiko luottamushenkilöille järjestää tutustumiskierroksen seurakunnan eri kiinteistöihin ja tiloihin?
Päiväjumalanpalveluksen elävöittäminen talviaikaan?
Kirkonmenot saa joskus pitää seurakuntatalolla mutta ei liian usein.
Saavatko kuolleiden omaiset henkilökohtaisen kutsun pyhäinpäivän iltakirkkoon?
Millaista aikuistyötä Jokioisten seurakunta tekee?
Millaisia aikuistyön työmuotoja on? Onko suunnitelmia, joita ei ole vielä toteutettu?
Miten kohdata nuoret ja nuoret aikuiset?
Miten kohdataan nuoret aikuiset, yhden hengen perheet, lesket, omaishoitajat?
Keinoja uusien vapaaehtoisten valjastamiseen ja mitä ne tehtävät ovat?
Miten voisi hyödyntää vapaaehtoisia? Kenelle organisointivastuu? (Kesällä toimii hyvin)
Onko vapaaehtoistyössä löydettävissä etätöitä henkilöille, joille ajankäyttö on ongelma mutta halua vapaaehtoistyöhön löytyisi? (nimim. ei jauhopeukalo)
Onko seurakunta vakuuttanut vapaaehtoistyöntekijät?
Musiikkielämä, ulkopuoliset: kuka päättää?
Yhteislaulutilaisuuksia muulloinkin kuin jouluna
Kuka hoitaa sairaalasielunhoitoa, perheneuvontaa?
Voiko lähetystyön kohteita joskus muuttaa?
Lähetyksen tarpeellisuus?
Mitä tarkoittaa parokiaalinen seurakuntarakenne? Se tarkoittaa asuinpaikan mukaan määräytyvää seurakunnan jäsenyyttä.
Ketkä vastaavat valmiussuunnitelmasta?
Miten saamme kirkosta eroamisen pysähtymään?
Diakonia-avustus ei saa olla automaatti että sieltä automaattisesti annetaan aina samoille henkilöille ilman kontrollia
Miten diakoniatyössä voitaisiin paremmin huomioida kohtaaminen (perhetyö, vanhukset)
Mitä apua seurakunnalla on antaa apua tarvitseville seurakuntalaisille?
Mitä sisältyy yhteiskunnalliseen työhön? Työttömien ruokailu ja jouluvierailut työpaikoilla.
Onko seurakunnan avoimiin virkoihin / toimiin runsaasti hakijoita eli valinnanvaraa (esim. nuorisotyö, diakonia)?
Kuka hoitaa hautausmaat, kiinteistöt?
Pitäisikö investointisuunnitelma päivittää?
Taloudelliset uhkatekijät? Yhteisövero, valtiovallan päätökset
Ovatko seurakunnan vuokra-asunnot jatkuvasti vuokrattuina?
Kiinteistöihin istuinalustoja kylmän vuodenajan ajaksi
Mitkä kirkkomiljöön rakennuksista ovat museoviraston määräysvallan alaisia? Kaikki.
Miten kesätyöntekijät valitaan? Onko aina samasta "yhteisöstä"? Usein ollut SRO:sta tai SLEY:stä. Ei suurta tarjontaa. Yleensä max 2 kesää / henkilö.
Strategiassa maininta: yhteistoiminta ympäristöseurakuntien kanssa mm. taloushallinnossa. Mikä on tämänhetkinen tilanne?
Talous: missä on tiukinta? Mikä auttaisi: raha vai ihminen?
Voidaanko tulevaisuudessa rippikoulu pitää Jokioisissa maksuttomana?
Kuinka hyvin seurakunnan talous kestää kiinteistöjen ylläpidon?
Kuinka sidottu seurakunta on hankinnoissa kilpailutuksiin? Kilpailulaki velvoittaa.
Kiinteistöihin istuinalustoja kylmällä ajalla
Mikä on HETA?
Mikä on Kirvestes?
Kirkonkirjojen käyttö?
Milloin kirkonkirjat saadaan digitoitua?
Kirkonkirjat: Miten kauan tiedot on kirkonkirjoista saatavissa?
Miten pidetään huolta henkilöstöstä?
Kuinka paljon seurakunnan työntekijät pystyvät "soveltamaan" ylempää tulevia ohjeita? Kuinka tarkasti ohjattua työ on?
Henkilöstöstä kuvallinen taulu / julkaisu nimien kanssa
Kuinka paljon henkilökuntaa voidaan vaihdella eri työmuotojen kesken?
Miten koulutetaan luottamushenkilöitä?
Mikä merkitys rovastikunnalla on nykyisin työntekijän tai luottamushenkilöiden kannalta?
Miten kehitetään vastuuryhmien työskentelyä niin, että luottamushenkilöt kokevat työn merkityksellisenä ja työntekijät hyödyllisenä?
Kirkkoneuvostoon valittava sellaisia henkilöitä, jotka ottavat asian tosissaan ja käyvät kokouksissa.
Mistä päättää valtuusto? Kirkkolaissa määritelty. Henkilöstövalinnat, budjetti, tilinpäätös.
Kirkkovaltuusto / kirkkoneuvosto: todellinen vaikutusmahdollisuus? Onko asiat valmiiksi mietitty kun ne tuodaan kokouksiin? KN valmistelee. Valmistelu on jäsenten aktiivisuudesta kiinni.
Mistä päättää neuvosto?
Mistä päättää kirkkoherra? Tarkasti rajattu. Alle ½ v sijaisuudet, jos rahaa. Lyhyet henkilökunnan vapaat ja lomat.
Miten kokonaiskirkon vaikutus näkyy seurakuntatasolla?
Onko oikaisuvaatimuksia / valituksia tehty Jokioisten seurakunnassa?
Onko toimielimissä tasa-arvopakko?
Mitkä ehdotukset edellistä palavereista ovat toteutuneet? Tiedotusta kehitetty (seurakuntaliite, kirkolliset ja KV ja KN päätökset netissä … )
Muistio luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisestä kokouksesta 18.11.2009
Ryhmissä keskusteltiin vapaaehtoistyöstä seurakunnassa.
Keskustelukysymyksinä olivat
1a. Mitä merkitsee olla vapaaehtoinen seurakunnassa?
Jos kaikki oltaisiin vapaaehtoisia, niin mitä se vaikuttaisi ...
1b. Mitä merkitsee olla työntekijä seurakunnassa?
Jos kaikki oltaisiin työntekijöitä, niin mitä se vaikuttaisi ...
2. Mitä eroja työntekijöillä ja vapaaehtoisilla on
3a. Mikä turhauttaa vapaaehtoisia?
3b. Mikä turhauttaa työntekijöitä?
4. Vapaaehtoistyön tila Jokioisten seurakunnassa?
5. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten kriittiset menestystekijät jatkoa ajatellen?
Millä järjestelyillä vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhteistyö sujuu hyvin?
Seurakunnassa pitää miettiä etukäteen, mitä vapaaehtoiset voivat tehdä.
Mitä tehtäviä voimme tarjota vapaaehtoisille, erityisesti miehille?
6. Vapaaehtoisten opastus / kouluttaminen?
Kuka keräisi vapaaehtoistyön näkökulmasta eri työalojen tarpeet muistiin?
- > hahmottuisi vapaaehtoistarpeiden kokonaisuus
Ryhmien löydöt
1. Ryhmä
Vapaaehtoisuudesta
- vaatii sitoutumista (esim. kirkkokahvitus)
- edellyttää oman ajan antamista
- uskon todeksi elämistä
- yhteisö löytyy toisista vapaaehtoisista
Työntekijänä olemisesta
- organisoija tarvitaan
- tehdyllä työllä on erityistä merkitystä
- sitoutuminen on vahvaa
- jos kaikki olisivat työntekijöitä, niin voisi johtaa näköalattomuuteen
Työntekijällä on hyvä olla varmuutta tekemisessään (tulee koulutuksen ja tekemisen kautta).
Työntekijä saattaa pitää tiukemmin kiinni vapaa-ajastaan kuin vapaaehtoinen.
Vapaaehtoinen voi kokea riittämättömyyttä. Vapaaehtoinen tuo kuitenkin uusia, tuoreita näkökulmia.
Vapaaehtoista turhauttaa, jos hänen työtään ei arvosteta tai ajatuksiaan huomioida. Vastuuryhmissä voi syntyä tämäntapaisia tuntemuksia.
Työntekijää turhauttaa, jos vapaaehtoisia ei ilmaannu, jos vapaaehtoisten kanssa syntyy ongelmia tai jos tehtävät ja vapaaehtoiset eivät kohtaa.
2. Ryhmä
Ei tykätty työntekijät – vapaaehtoiset kahtiajaosta. Seurakunta ei missään toimi pelkillä työntekijöillä tai pelkillä vapaaehtoisilla. Yhteistoiminta on avain. Tarvitsemme toisiamme. Meidät on kutsuttu yhteiseen tehtävään. Yhteinen pappeus koskee kaikkia.
Vapaaehtoisuudesta
- oppii uusia asioita, yhdessä toimimista jne.
- ihanteellista olisi voida toimia vain silloin tällöin; se ei kuormittaisi liikaa
- ”reservijoukoissa olon” pitäisi olla mahdollista
- työntekijältä odotetaan, että hän pyytää seurakuntalaisia vapaaehtoistehtäviin
Turhauttavaa on, jos
- kuunnellaan kyllä, mutta ei huomioida
Ryhmään kuulumisen tunne (yhteiset arvot) on merkityksellinen. Työntekijät ja vapaaehtoiset näkevät asiat erilaisina. Työntekijän näkökulmasta joku projekti voi olla rankka suoritus. Vapaaehtoinen voi kokea samassa projektissa mukana olemisen vaivattomana ja helppona.
Työntekijällä on työaika. Vapaaehtoisella muut työt ja sitoumukset määrittävät osallistumisen mahdollisuudet.
3. Ryhmä
Sitoutuminen merkitsee iloa ja vaivaa. Vapaaehtoisuus on aina vuorovaikutuksellista. armolahjat on syytä huomioida. Joskus voi vapaaehtoisena tuntea suurta tyytyväisyyttä, joskus pettymyksiä. Yhteisyys on vapaaehtoiselle tärkeätä. Kaikki ovat seurakunnassa jollain tavalla vapaaehtoisia, mutta kaikki tehtävät eivät hoidu vapaaehtoispohjalta.
Työntekijöillä on suunnitteluvastuu
mahdollisuus kokonaisuuden hahmottamiseen
Vapaaehtoisten avulla on mahdollista vastata uusiin haasteisiin.
Vapaaehtoinen voi olla linkki pahoinvoiviin, syrjäytymisvaarassa oleviin.
Vapaaehtoiset joskus jopa työntekijöitä sitoutuneempia.
Myös vapaaehtoiset organisoivat ja järjestävät tapahtumia seurakunnassa, ei vain työntekijät.
Vapaaehtoisilla ja työntekijöillä tulee olla yhteinen työnäky.
Työajat määrittävät kaikilla ajankäyttöä, myös vapaaehtoisilla.
Turhautumista aiheuttaa - jos osallistuminen seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin on heikkoa.
Kiittäminen sekä vapaaehtoisten että työntekijöiden panoksesta on tärkeää.
4. Ryhmä
Vapaaehtoistoiminnan tilasta:
Jotkut toimintamuodot ovat näkyvämpiä kuin toiset. Pitkäaikainen sitoutuminen vapaaehtoisuuteen näyttää olevan vaikeata. Iäkkäämmät haluavat seurakuntapiirejä, nuoremmat eivät niihin sitoudu.
Ryhmässä nousi esiin perheiden tukeminen, mm. varamummona tai varapappana toimiminen. Monilla perheillä on omat lapset, kenties omat vanhemmatkin hoidettavana, mikä vähentää sitoutumisen mahdollisuuksia.
Mitä ollaan valmiita karsimaan, jos uutta toimintaa aloitetaan. Koulutuksien järjestäminen rovastikunnallisesti eli isommassa yksikössä on järkevää. Perhekerhosta voisi löytyä uusia aktiiveja.
Voi myös kysyä, onko tuotteessa tai sen markkinoinnissa vikaa, jos se ei käy kaupaksi. Omat nurkat siivoamatta?
5. Ryhmä
Vapaaehtoistyö näyttää lukumääräisesti olevan vielä elinkykyistä. Mukana arviolta 150 henkeä. Vapaaehtoiset ovat ikääntyneitä. Tarvittaisiin uusia mukaan. Useat vapaaehtoiset toimivat monissa vapaaehtoistehtävissä. Tässä mielessä pelkät vapaaehtoismäärät luovat optisen harhan.
Työntekijän merkityksestä
Työntekijän kutsu koetaan luottamuksen osoituksena. Uuden ihmisen vastaanottaminen on tärkeää. Joskus kokeneet toimijat kerääntyvät omaksi ryhmäkseen, ja uusi tuntee itsensä ulkopuoliseksi.
Vapaaehtoisena on hyvä aloittaa pienistä tehtävistä. Kutsuja osallistumiseen voisi kohdentaa uusille ryhmille. Aina ei tarvitse kutsua kaikkia kaikkeen.
Yksi kutsu harvoin johtaa sitoutumiseen. Kutsuja tarvitaan useampia jotta ihmiselle syntyy oivallus, että häntä oikeasti toivotaan johonkin tehtävään.
Olemmeko liian hienovaraisia kutsumisessa? Pelkäämmekö liikaa kieltäviä vastauksia?
Miesten mukaan saamisesta
Yleinen kutsu tai kirje ei tavoita miehiä. Mies tulee mukaan parhaiten kun toinen mies kutsuu.
Miehiä kannattaa pyytää selkeästi rajattuihin käytännön tehtäviin. Miesten kiittäminen on tärkeää.
Vapaaehtoisten kouluttaminen on työntekijän vastuulla. Vapaaehtoiset voivat olla toiminnassa mukana myös asiantuntijan roolissa.
Kommentteja ryhmäkeskusteluiden purkamisen jälkeen
Pitkään vapaaehtoisina toimineet voisivat osallistua esim. isoskoulutukseen tai nuorten iltoihin ja vaikkapa tulla kertomaan, millaista on toimia kirkkovaltuustossa tai kirkkoneuvostossa.
Toimintaan kutsuttavia ei pidä valikoida ennakkokäsitystensä pohjalta.
Toiminnassa tarvitaan positiivista fiilinkiä.
Seurakuntalaisvierailut ja seurakuntien välinen vuorovaikutus rikastuttaisi myös vapaaehtoisia.
Yhteinen kokoontuminen (esim. kunnon pikkujoulut kiitoksen merkeissä) kaikille seurakunnan vapaaehtoisille olisi rikastuttavaa.
Seurakunnan sanoma on seurakunnan olennaisin ”tuote”.
Kirkkovaltuustossa on edelleen kaivattu eri työmuotojen esittelyä.
Seurakunnan vapaaehtoisten koordinointia voisi kehittää ja organisoida kattavammin.
Missä tahoilla vapaaehtoisia toimii? Kuinka monta?
Nykytilanteessa seurakuntalainen joutuu itse etsimään ja kokeilemaan itselleen mahdollisesti sopivat osallistumismahdollisuudet. Vapaaehtoisuuden kokonaistarjontaa ei ole helppo hahmottaa.
