Vihreä Lippu
Energia- teeman toimintasuunnitelma vuosille 2006-2007
Osallistujan nimi: Miinan koulu Jokioinen
Pvm. 10.10.2006
Osoite: Koulutie 8
Postinumero: 31600
Postitoimipaikka: Jokioinen
Kunta: Jokioinen
Yhteyshenkilö(t): Jaana Lankinen
Puh. 040-583 41 83
Sähköpostiosoite: miinan piste koulu at jokioinen piste fi
Lasten / oppilaiden lukumäärä: 275
Lasten iät / luokka-asteet: 1-6
Teema: energia
Projektin kesto (kk / v): 08 / 06 - 10/07
Suunnitelman kirjasivat: Jaana Lankinen ja kehittämistyöryhmä
Täyttäkää lomake sähköisesti tekstinkäsittelyohjelmassa. Lisätkää seuraaviin kohtiin tarvitsemanne määrä tilaa. Valmiin toimintasuunnitelman pituus on 4-6 sivua. Halutessanne voitte liittää toimintasuunnitelmaan liitteitä.
Toimintasuunnitelma tehdään sen syys- tai kevätlukukauden alussa, jolloin projekti käynnistetään. Palauttakaa toimintasuunnitelma postitse osoitteeseen Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry, Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, 5. krs, 00260 Helsinki. Suunnitelman tulee olla perillä kevätlukukaudella viimeistään 15.3. tai syyslukukaudella 15.10.
1. Teema
Teemana tänä 1 ½ vuoden aikana pidämme energian ja sen vähentämisen, sekä entisten toimintojen syventäminen ja kehittäminen.
2. Ympäristöraati ja henkilökunnan tiimi
2.1 Ympäristöraadin kokoonpano ja suunnitelma sen toiminnasta (Lasten / nuorten lukumäärä ja ikä tai luokka-asteet, aikuisjäsenten nimet ja työtehtävät, kokoontumisten järjestelyt ja toimintatavat, tähän mennessä toteutuneet kokoontumiset)
Ympäristöraati valittiin demokraattisesti luokissa. Luokilta valittiin oppilas/luokka, poikkeuksena suuri (32opp.) 6A, josta valittiin 2 oppilasta.
Henkilökuntajäsenet: Jaana Lankinen luokanopettaja, Eero Pomppu talonmies/vahtimestari sekä siistijät Pirjo Heinämaa ja Marja-Liisa Lehtonen.
Ympäristöraati kokoontuu joka toinen viikko koulumme kirjastossa oppituntien aikana. Raadin kokouksissa tarjotaan mehua ja pipareita, jotta halukkuus tulla kokouksiin olisi mahdollisimman suuri. Suurempia tempauksia suunniteltaessa ja työstettäessä kokoonnumme useammin. Raati on kokoontunut tähän mennessä neljä kertaa. Ensimmäisellä kerralla raatilaiset esittäytyivät ja keskusteltiin raadin toiminnasta ja esiteltiin energia- teema ja tehtiin miellekartta energiasta (liitteenä). Toisella kertaa purettiin miellekartta ja mietittiin, mitä voisimme tehdä projektin kuluessa. Samalla aloitimme alkukartoituksen, jossa tutkimme mittarilukemat kaukolämmöstä, sekä sähkön kulutuksesta. Apuna meillä oli Eero Pomppu. Kolmannella kokoontumiskerralla raatilaisille annettiin mietittäväksi ja luokissa kyseltäväksi, mitä Vihreä lippu- tapoja on jäänyt meidän kouluun jokapäiväisiksi toiminnoiksi ja miten ne voitaisiin tuoda esille kaikille, jotenkin liittyen meidän koulun kettu-logoon. Samalla kerralla siivosimme roskista meidän lähimetsän, jossa käydään tuntien puitteissa päivittäin. Neljännessä kokouksessa laskettiin alkukartoituksen tulokset ja asetimme projektille vähentämistavoitteet.
2.2 Henkilökunnan tiimin kokoonpano ja suunnitelma sen toiminnasta
Henkilökunnan tiiminä toimii kuten aiempinakin vuosina koulumme kehittämistyöryhmä, joka kokoontuu joka toinen viikko. Tiimi antaa suuntaviivat, joita noudatetaan. Joka kokouksen alussa tarkastellaan Vihreä lippu asiat ja tärkeiden tapahtumien alla kokoonnutaan. Aloituskokouksessa oli mukana kunnan rakennusmestari Heikki Sillanpää, joka ohjeisti ja alusti tätä energia teemaa ja antoi oman näkemyksensä projektiin. Mukana oli myös koulumme talonmies Eero Pomppu, joka kertoi tästä näkökulmasta energian säästömahdollisuuksia.
Tiimin jäsenet: rehtori Jari Sillanpää, vararehtori Anne-Mari Vaskela, erityisluokanopettaja Riikka Eskola sekä luokanopettajat Jaana Lankinen, Maarit Siren ja Janne Suominen.
3. Alkukartoituksen toteutustapa, sekä yhteenveto ja johtopäätökset sen tuloksista:
Raatilaiset tekivät miellekartan energiasta. (Tämä oli melko hankala termi ainakin nuoremmille raatilaisille, mutta vanhimpien avatessa käsitettä tuli myös nuoremmilta hyvin huomioita.) Raatilaiset kiersivät koulumme tiloja ja havaitsivat, että energiaa haaskaantuu turhilla valoilla, sekä koneiden turhalla pitämisellä auki. Koulumme vesipisteet ja vessat olivat vielä kunnossa, viime vuoden säätöjen ja korjausten ansiosta.
Alkukartoituksessa oli 1.9. luettu mittarilukemat kaukolämmöstä, sekä sähkön kulutuksesta. 29.9. mittarit luettiin uudelleen ja kulutukset kuukaudessa olivat seuraavaa kaukolämmön kulutus 8,72Mwh ( erittäin lämmin syksy viime helmikuussa kulutus oli 102,31 Mwh) ja sähkön kulutus 448Kwh. Tämän pohjalta tehtiin säästösuunnitelmia pyrimme 5% vähennyksiin kaukolämmön ja sähkön kulutuksen suhteen. Raatilaisista lähti taas sama huomio kuin viime vuonnakin veden osalta. Vaikka oppilaat ja henkilökunta säästäisivät energiaa eri muodoissa, niin koulumme runsas ilta- ja viikonloppu käyttö sekä lämpimän veden osalta myös vuokrahuoneistot entisestä opettajien asuntolasta. Näiden tuloksien pohjalta mietittiin energian vähentämiskeinoja ja toteutustapoja, jolla tuodaan tietoa kaikille oppilaille sekä henkilökunnalle. Samalla mietittiin tutustumiskohteita projektin ympäriltä (Kiimassuon kaatopaikka, Forssa Energian voimalaitos).
4. Päiväkodin/oppilaitoksen ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyvät tavoitteet
1. Raati asetti tavoitteeksi sähkönkulutuksen vähentämisen 5 %:lla vuoden 2007 loppuun mennessä. Samalla pyritään lisäämään oppilaiden ja henkilökunnan energian käytön ja sen säästämisen tietoutta koulussa ja kodeissa erilaisilla kampanjoilla esim. www.ilmastonmuutos.fi.
2. Energia- käsitteen havainnollistaminen ja kokeellistaminen koko koulun oppilaille energia viikon ja - päivän aikana.
3. Energia- jätteen lajittelun opettelu ja hyvä kierrätys.
4. Tiimi asetti tavoitteeksi lämpöenergian vähentämisen, samalla ilmastoinnin kuluttaman energian vähentämisen, sekä lämpimän veden kulutuksen vähentämisen. Tiimi piti myös tärkeänä tavoitteena aukaista kaikille käsitettä energia ja mitä se on.
Tavoitteiden saavuttamista tarkastellaan jouluna 2006, keväällä 2007 sekä jouluna 2007 tarkastelemalla onko kulutukset vähentyneet ja onko järjestäjät /raatilaiset opastaneet valojen sammuttamisessa, virtojen pois kytkemisessä jne.
5. Ympäristövastuulliset toimintatavat, joita toiminnan myötä halutaan oppia
Uudet toimintatavat, joita opetellaan koko yhteisön voimin. Huom! Pysyvästi käyttöönotettavat tavat kirjataan projektin lopulla Vihreä lippu -tavoiksi kaikkien nähtäville sekä projektin raporttiin.
5.1 Miten uudet toimintatavat otetaan käyttöön? Miten niistä tiedotetaan?
Projekti polkaistaan käyttöön energia-viikolla 41. Maanantaina raatilaiset esittelevät teemamme ja käyvät läpi tavoitteemme säästöistä, sekä sen miten siihen päästään (liitteessä). Katsomme videotykillä videon www.ilmastonmuutos.fi-sivuilta. Näin herättelemme oppilaat ja henkilökunnan teemaan. Käymme läpi toimintatavat, jolla me säästämme valot pois kun lähdetään, virrat pois koneista, turha tuuletus minimiin, lämpötilojen lasku koulumme tiloissa, ilmastoinnin poistaminen käytöstä yöt ja viikonloput, kierrätys ja uutena energia - jätteen lajittelu. Koulumme viettää energia-viikkoa miettimällä omia tottumuksiaan ja mahdollisia säästökohteita. Isommat tekemällä lupauksia sivuilla www.ilmastonmuutos.fi. Väliaikaraportit kulutuksista kerrotaan jouluna ja keväällä. Teemaa tuodaan esille myös koulumme avointen ovien päivänä keväällä 2007.
Talonmies/vahtimestari säätää koulumme lämpötiloja 1 C alemmas, viikonloppuisin 2-3-astetta. Samalla säädetään ilmastoinnit pois toiminnasta klo 21-06, sekä perjantaisin jo kello 16.00 Veden lämpötila säädetään 53,8 - 54,8 astetta, tällä taataan keittiön koneiden pesutehon pysyminen hyvänä. Jätekatokseemme on hankittu energia-jäte roskalaatikko, sen käytön opettelu ja hyödyntäminen (tyhjennys 30% halvempi kuin sekajäte).
Teknisen puolen edustajan Heikki Sillanpää kanssa on suunnitteilla hankkia liiketunnistimia tiettyihin tiloihin, joissa iltakäyttäjien jäljiltä usein valot päällä. Samalla hankitaan himmentimiä erityisluokkiin, joissa loisteputket liian kirkkaita oppilaille.
Raatilaiset ja luokkien järjestäjät huolehtivat, että luokkien ollessa tyhjillään vähintään 10 min valot sammutetaan. Kun vastuu annetaan järjestäjille, näin se koskettaa kaikkia koulumme oppilaita vuorollaan. Raatilaisten tehtäväksi jää tarkkailla sujuuko lajittelu luokissa hyvin ja antaa mahdollista opastusta.
Keväällä vietämme energia-päivää/ viikkoa, jolloin perehdymme kokeellisesti energiaan ja avaamme käsitettä energian kierto.
5.2 Miten niiden toteutumista seurataan?
Tiimi tutkailee kokouksissaan miten projekti etenee ja mitä on saatu aikaiseksi. Välimittaukset tehdään jouluna ja keväällä ja niistä tiedotetaan koko koululle.
5.3 Miten aiotte arvioida tavoitteiden toteutumista projektin aikana ja raportointivaiheessa?
Välimittauksilla tutkitaan onko saatu vähennyksiä aikaan ja jos haluttuja tuloksia ei ole syntynyt kehitellään tiimin ja raadin kanssa järeämpiä keinoja.
5.4 Miten varmistatte aiempien teemojen myötä opittujen Vihreä lippu -tapojen jatkumisen? Miten perehdytätte uudet henkilökunnan jäsenet ja lapset/oppilaat/nuoret Vihreä lippu -toimintaan kokonaisuutena?
Raati kokoaa tauluksi/julisteeksi omaan kettu-logoomme sidottuna kaikki tavat (luokista kootut), jotka ovat jääneet elämään aiempien projektien myötä. Raatilaiset esittelevät jokainen luokassaan julisteen opettajiensa avustuksella ja juliste laitetaan aulan seinälle kaikkien luettavaksi.
Henkilökunnan uusille jäsenille on Vihreä lippu-vastaava pitänyt esittelyn kaikista projekteista ja heille on annettu luettavaksi raporttejamme. Uusille oppilaille Vihreä lippu avautuu yhteisissä tilaisuuksissa ja erilaisissa toiminnoissa, jotka on muotoutunut vuosien kuluessa.
6.Henkilökunnan tiimin asettamat ympäristökasvatukselliset tavoitteet
6.1 Millaisia elämyksiä, kokemuksia, oivalluksia, tietoa ja asenteita toivotte projektin antavan lapsille, nuorille ja aikuisille?
Energia- teemalla halutaan oppilaille selventää mitä on energia, mistä kaikki energia on lähtöisin ja miten se kiertää. Samalla halutaan laittaa oppilaat miettimään omaa ja perheen energian kulutusta. Miten pienillä teoilla säästetään energiaa ja saadaan rahallista hyötyä. Tämä kaikki osaltaan vaikuttaa ilmastoon ja sen muutoksiin. Pyritään saamaan pysyviä muutoksia oppilaiden käyttötottumuksiin niin koulussa kuin kotona. Erilaisilla kokeilla ja tehtävillä halutaan selvittää vaikeaa käsitettä. Vierailukäynneillä tuomme energian lähemmäs oppilaita.
6.2 Kuinka teeman käsittely linkittyy opetussuunnitelmaanne/varhaiskasvatussuunnitelmaanne?
Koulumme opetussuunnitelmaan on kirjattu vanhempien arvokyselyn pohjalta painotusalueeksi ympäristökasvatus ja sen toteuttaminen Vihreä lippu -ohjelman avulla. Toinen painotuksemme on yhteistyö ja se toteutuu oivallisesti projektien avulla, sillä niihin osallistuu aina koko koulu ja henkilökunta.
6.3 Kuinka teema näkyy eri oppiaineiden opetuksessa? Entä muussa arkipäivän toiminnassa?
Energia teema linkittyy osana luonnontiedon opetusta. Sitä painotetaan kakkosluokkalaisten energiaviikolla ja sitä tutkitaan fysiikka/kemiassa viidennellä ja kuudennella luokalla. Teemaviikkojemme ja päivien aikana energia avautuu myös muille luokille kokeiden, vierailujen ja tehtävien muodossa. Arkipäivän koulunkäynnissä teema näkyy ohjeina valojen sammuttamisessa ja virtojen pois kytkemisessä sekä vanhojen teemojen jatkamisessa kuten lajittelu, veden säästäminen jne. Kaikki toimenpiteet, jotka kohdassa 7 on lueteltu ovat jo koulumme arkirutiinia ja tukevat myös energia-teemaa.
6.4 Miten aiotte arvioida tavoitteiden toteutumista projektin aikana ja raportointivaiheessa ?
Tiimi saa tiedot välikartoituksista ja kehittelee mahdollisesti lisää toimenpiteitä. Tiimi kuuntelee kummivaikuttajaa Heikki Sillanpäätä ja pyrkii kehittämään pitkäkantoisia ratkaisuja energian säästöön (lamput, koneet jne.)
7. Muu toiminta
Millaisia projekteja, teemapäiviä tai -viikkoja, tempauksia, retkiä tai muuta teemaan liittyvää toimintaa teillä on suunnitteilla?
Vanhoista teemoista toimintakulttuuriimme jääneet tavat:
? Luokissa ja koulumme muissa tiloissa lajittelu (paperi-, pahvi-, bio-, sekajäte sekä uutena energiajäte).
? Ruokalassa käytetään astiastoja, ei paperimukeja tai muovilusikoita. Retkille mukaan yhteiset eväät isoon laatikkoon ja juomaksi mehukanisteri, josta jaetaan omiin mukeihin ei pillimehuja.
? Luokissa nimikoidut vesimukit, jotka pestään ruokalassa sekä omat käsipyyhkeet, jotka pestään kotona.
? Koulun yhteiset monisteet perheen nuorimmille oppilaille, ei kaikille. Monisteiden /tiedotteiden pienentäminen ja mahdollisesti kaksipuolistaminen. Oppimateriaalit pyritään laminoimaan ja siirtämään seuraavalle luokalle, jolloin säästytään "kertakäyttöiseltä" valmistamiselta.
? Lähialueiden siivous jatkuu joka maanantai aina eri luokan voimin. Lopuksi roskien litramääräinen arviointi ja lajittelu. Tulokset kirjataan ylös.
? Syksyinen ja keväinen pihatalkoo päivät, jolloin kunnostetaan ja huolletaan koulun pihaa ja istutetaan uusia kasveja kunnan puutarhurin suunnitelmien mukaan.
? Uutena toimintana otettiin koulussamme keväällä käyttöön kengättömyys koulumme sisätiloissa. Kengät riisutaan ala-auloissa mattojen päällä ja laitetaan sisäkengät jalkaan ja viedään kengät kädessä omaan naulakkoon. Sisäänajo ja hauduttelu tälle idealle kesti kaksi vuotta, homma toimii hyvin, tästä on ollut monia hyötyjä: sisäilma parempi ei hiekkapölyä, vahat kestävät pinnoilla , ei kulumista pinnoilla, siistijöiden aika ei mene käytävien lakaisuun vaan sitä on voitu ohjata muihin töihin, pesuainekulut ovat pienentyneet ja säästö on saatu käytävien maalaamiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen. Nyt kun katsotaan taaksepäin on mietittty, miksi tätä ei tehty aiemmin!
? Jokioisten kunnan kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden projekti jatkuu viidensillä luokilla.
? Elonkiertoprojektit kaikilla luokilla yhteistyössä MTT:n kanssa.
? Mörrikerho koulumme uusille ekaluokkalaisille.
? Tutustumiskäynnit vesilaitos, jätevedenpuhdistamo, Kiimassuon kaatopaikka ja Forssa Energian voimalaitos.
? Tähän projektiin liittyen pidämme syksyllä energiaviikon, jossa perehdymme energian kulutuksen vähentämiseen ja omiin tottumuksiin (pelien ym. avulla).
? Keväällä pidämme energiaviikon, jossa perehdymme energiaan käsitteenä ja sen kiertokulkuun sekä kokeellistamme sen. Keväällä pidämme myös yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa avoimien ovien päivän.
8. Yhteistyö
Projektin aikana toteutettavaan yhteistyöhön liittyvät suunnitelmanne.
*Kummivaikuttajana toimii tämän projektin aikana kunnan rakennusmestari Heikki Sillanpää, joka on kehittänyt ja ideoinut energia -teemaa. Näin toimimme saumattomasti kunnan teknisen viraston kanssa ja saamme tietoa ja ideoita.
*Vanhempainyhdistys, jonka kanssa suunnitellaan avointen ovien päivää keväällä 2007.
*Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos MTT. Heidän kanssaan jatkamme Elonkierto-projekteja eri luokka-asteilla. Energiaan liittyvät ruokapöytä- ja leipä- projektit.
*Loimi-Hämeen Jätehuolto ja Ekokem Oy. Mistä saatiin tietoa ympäristöpäivänä kierrättämisestä ja lajittelusta. (liite järjestämästämme ympäristöpäivästä 13.9. Kutsu lähetettiin 23 kunnan kouluille ja päivähoidolle tavoitteena saada ympäristökasvatuksesta kiinnostuneita koolle verkostoitumaan.)
*Forssan Energia tutustumiskohteena samoin kuin Kiimassuon kaatopaikka.
*Kuntamme päiväkodit ja koulut sekä lähikuntien päiväkodit ja koulut. Ideoiden vaihtaminen ja yhteistyön kehittely projektien asteelle.
9. Aikataulu
Alkukartoitus syyskuu.
Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen lokakuun alku.
Projektin varsinainen yhteinen aloitus energia-viikolla 41.
Välikartoitus joulukuu 2006.
Energiaviikko ja avoimet ovet keväällä 2007.
Välikartoitus toukokuu 2006.
Loppukartoitus ja raportointi syyskuu 2007.
Pysyvästi käyttöönotettavat tavat eli Vihreä lippu -tavat
Ympäristöraatilaiset kokosivat luokissaan käytäntöjä, jotka ovat tulleet koulumme tavoiksi Vihreä lippu teemojen mukana. Raati kokosi niistä julisteen, jossa koulumme logo,"kettu" esittelee tavat. Juliste on kaikkien nähtävillä koulumme aulassa ja värikopio jokaisessa luokassa.
Tavoista on tullut koulumme toimintakulttuuria ja näistä on saatu huomattavaa säästöä. Säästyneet eurot on suunnattu koulumme viihtyvyyteen. Sen mitä säästämme saamme kuluttaa toisessa kohdassa ja näin lisätä koulumme viihtyisyyttä.
Lähiympäristön siivous
Jokainen luokka vuorollaan siistii koulumme lähiympäristön roskista. Luokan vuoro tulee noin kolme kertaa lukuvuodessa. Roskat kerätään roskapihdeillä ja määrä mitataan litroina. Siivousta on jatkettu nyt kolme vuotta ja roskien kokonaismäärä on vähentynyt noin 60 litraa/ kerrasta noin 40 litraan/kerta. Tällä lähiympäristön siistimisellä pyritään kasvattamaan oppilaita, jotka eivät heitä roskia kädestään, vaan vievät ne roskikseen. Siistimisvuoroa luokissa odotetaan ja työ tehdään innostuneesti.
Lähiympäristön siivoukseen kuuluu myös pihatalkoot keväällä ja syksyllä. Näissä talkoissa haravoimme, istutamme, haketamme ja muutenkin siivoamme koulumme pihaa ja lähimetsää. Isommat oppilat ovat käyneet myös haravoimassa Intalan kartanolla (palvelukeskus).
Roskien lajittelu
Koulussamme lajitellaan jätteet neljään eri ryhmään (sekajäte, biojäte, paperi ja pahvi sekä tarvittaessa lasi ja metalli) kaikissa koulumme tiloissa. Uutena vuoden 2007 alusta tulee myös energiajäte, jonka tyhjennyshinta on 30% edullisempi kuin sekajätteen.
Kuntamme teknisen viraston insinööri Heikki Sillanpää on laskenut, että lajittelulla olemme säästäneet vuositasolla yli 400 euroa. Tähän koitamme saada vielä lisäystä energiajätteen osalta.
Luokkien järjestäjät vuorollaan huolehtivat paperi- ja pahviroskisten tyhjennyksestä.
Monessa luokassa on käytössä itse tehdyt käsipyyhkeet, jotka pestään kotona. Tällä tavalla käsipaperin kulutusta on saatu pienemmäksi.
Koulumme ruokalassa käytetään jälkiruuissa, vanhempainilloissa ym. posliiniastioita ja oikeita lusikoita kertakäyttöisten tilalla. Retkillä on pillimehuista luovuttu niiden kalleuden ja roskamäärän vuoksi. Retkille otetaan mukaan mehukanisterit ja omat mukit/pullot, joista mehu juodaan. Eväitä ei pakata oppilaskohtaisesti muovipusseihin vaan yhteiseen laatikkoon, josta otetaan oma eväs/hedelmä. Tällä tavalla vähennämme roskien määrää ja samalla helpotamme keittiöhenkilökunnan turhaa paketointia. Tällä olemme päässeet suuriin rahallisiin säästöihin.
Ulkokenkien riisuminen auloissa
Uutena tapana otimme keväällä 2006 käyttöön kenkien riisumisen jo ulko-ovilla. Koulun käytävillä kuljetaan vain sukkasillaan. Tällä pyritään säästämään siistijöiden turhaa hiekan ja veden siivousta päivän kuluessa. Samalla vahauskerrat vähenevät ja sitä myöten pesuainelaskut pienenevät.
Koulumme tiimi ja siistijät sekä talonmies olivat Tammelan Keskustan alakoulussa tutustumassa heidän käytäntöönsä sisällä kengittä kulkemisessa. Siisteys oli silmiinpistävää. Koulu oli peruskorjattu vuonna 2000, eikä lattioita oltu vahattu vielä kertaakaan tänä aikana. Koulussa oli tosin eroja omaamme (yksikerroksisuus ja oppilaita puolet omasta koulustamme), mutta teimme periaatepäätöksen, että aloitamme saman käytännön. Alussa kokeilu vaati ohjausta auloissa, mutta jo uuden lukuvuoden alkukuukausien jälkeen homma toimii omalla painollaan. Tästä odotamme suuria säästöjä pesuaineissa ja erityisesti "turhasta" käytävien moppaamisesta, jolloin siistijöiden aika suuntautuu muuhun siivoukseen.
Säästämme vettä
Perehdyimme koulumme talonmies/vahtimestarin kanssa koulumme nykyiseen vedenkulutukseen. Uusimmat tiedot saimme kunnan rakennusmestarilta Heikki Sillanpältä, joka tilastoi kaikki faktat tiedot tilastoiksi kuukausittain. Raatilaisten kierrettyä alkusyksystä 2005 kaikki vesipisteet ja vessat, korjattiin kunnan toimesta ne kaikki. Talonmies Eero Pomppu kertoi raatilaisille mitä veden kulutuksen pienentämiseksi on nyt tehty. Kaikkien vessojen pohjaventtiilien tiivisteet on vaihdettu ja hanojen virtausnopeus on tarkistettu jokaisessa hanassa. Säädöt olivat suuria, koska joissakin hanoissa virtausnopeus oli jopa 17 litraa/minuutti ja nyt kaikki hanat on säädetty 7-8 litraa/minuutti. Luokkia on opastettu oikeanlaiseen tarkkaan vedenkulutukseen (juomamukit, hanat kiinni kun ei tarvita, vesivärien oikeanlainen pesu jne.).
Suuressa osassa luokista on käytössä henkilökohtaiset juomamukit, jotka pestään koulumme keittiössä. Näillä pyrimme vähentämään turhaa veden valumista ja yleensä mukillinen kerrallaan riittää.
Säästämme energiaa
Energian säästö lähtee pienistä teoista, kuten valojen sammuttamisesta jne. Luokissa ja muissa tiloissa valot sammutetaan jo 10 minuutinkin ajaksi. Turhat tietokoneet ja muut laitteet sammutetaan kun niitä ei käytetä. Joihinkin tiloihin , joihin valot jäävät päälle oppilailta ja iltakäyttäjiltä, hankitaan liiketunnistimet, jotka katkaisevat valot.
Energiaa säästämme myös alentamalla sisälämpötilaa 1 asteella ja samoin ilmastoinnin päällä oloa ja lämpötilaa. Lämpimän veden lämpötila on nyt optimaalinen, jotta keittiön tiskit peseytyvät vielä hyvin. Oppilaita opastetaan käyttämään lämmintä vettä taloudellisesti.
