Teerimäen vaiheita

Keltaiseksi maalattu, korkean harjakattoinen puutalo aivan Jokioisten keskustassa, mutta metsäisen mäen suojassa elää vahvasti nykypäivää. Se on rauhallinen ja turvallinen päivähoitopaikka 63 lapselle, mutta aina se ei ole ollut lasten päiväkotina.

Sata vuotta sitten Jokioisiin oli saatu rautatie. Ensimmäisen asemapäällikön virkaa hoiti Hjalmar Alleén, jonka sanottiin olleen mukava mies, mutta ronskipuheinen. Koska hän oli myös varakas mies ja asematalon virka-asunto kovin ahdas, Alleén rakennutti aseman läheisyyteen rämeiselle mäelle kartanoyhtiöltä vuokratulle tontille huomiota herättävän suuren asuinrakennuksen. Talo valmistui noin 1907-1908 ja sen nimeksi tuli Hongisto. Asemapäällikkö raivautti alueen ja koululaisten avustuksella istutti puita, joita vieläkin on jäljellä. Soittotaiteilija Oskar Merikanto oli Hjalmar Alleénin hyvä ystävä ja ollessaan asemapäällikön vieraana vuonna 1910 Merikanto sävelsi Hongiston vinttihuoneessa oopperan Elinan surma.

Tämä tapahtui siihen aikaan kun Jokioisten kartanoita isännöi Suomen rikkain mies, maanviljelysneuvos Alfred Kordelin.

Jokioisten kartanon omistus oli vuonna 1871 siirtynyt osakeyhtiölle, jonka suurin osakas vuosisadan vaihteessa oli marsalkka Mannerheimin nuorempi veli, aatelismies, agronomi, vapaaherra Johan Mannerheim, joka toimi kartanon isännöitsijänä. Intohimoisena hevosharrastajana hän rakennutti kartanon viereen sipulikattoisen tallin ja maneesin. Mannerheim muistetaan myös tarmokkaana kansan valistamisen ystävänä, joka kepillään näytti mihin Jokioisten koulut oli rakennettava ja kiivasluonteisena aristokraattina ajoi asiansa kuntakokouksessa läpi usein ankarastakin vastustuksesta huolimatta. Paroni Mannerheim kehitti kartanoa uudenaikaiseen suuntaan, mutta kompastui Venäjän-politiikkaansa, karkotettiin maasta vuonna 1904 ja myi vuonna 1907 osuutensa kartanosta liikemies Kordelinille. Tämä ei koskaan asunut Jokioisilla, vaan käytti kartanoa tulolähteenään ja kävi pitämässä joitakin komeita juhlia.

"Villa Berdix" – Karl Fazerin metsästysmaja

Rahavaikeuksiin joutunut asemapäällikkö myi vuonna 1912 Hongiston tehtailija Karl Fazerille, joka seuraavana vuonna sai Jokioisten kartanon alueiden (n. 30 000 ha) metsästysoikeuden ja aloitti voimakkaan riistahoitotyön paikkakunnalla.

Metsästysmajasta tuli monien nimekkäiden herrasmiesmetsästäjien tukikohta heidän vieraillessaan Jokioisilla. Fazer palkkasi riistanvalvojia ja nimesi jahtimestariksi K.F. Skutnabbin, joka perheineen asui metsästysmajan läheisyydessä.

Kartanon torpparien oli tarkoin noudatettava metsäjärjestystä ja vuokrakontrahdin määräyksiä: "?metsästäminen, kalastaminen ja krapujen pyynti on kirjallista lupaa saamatta kielletty. Jos viljelijä eli joku toinen perheväestään tavataan metsästys- eli pyyntiaseilla, eli jos hän pitää jahtikoiraa, pidetään sitä rikoksena äsken mainittua kieltoa vastaan?"

Huvilarakennus paloi maan tasalle tammikuussa 1916. Herrat pyhäpukeissaan ja juhlatunnelmissa totesivat tulipalon tullessaan Paavalinpäivän juhlista kartanosta. Siihen aikaan huhuttiin, että palo saattoi olla tuhopoltto kostoksi siitä, että Jokiläänin asukkaat olivat menettäneet metsästysmahdollisuudet entisillä riistamailla.

Oli miten oli, vielä savuaville raunioille Fazer alkoi suunnitella uutta metsästysmajaa, joka entistä ehompana nousi palaneen Hongiston kivijalalle ennätysajassa. Piirustukset laati Fazerin vävy, arkkitehti Toikander ja rakennustöitä johti rakennusmestari Brant Helsingistä. Rakennus oli asuttavassa kunnossa jo alkukesästä vuonna 1917. Taloon laitettiin siihen aikaan harvinaiset sisävessat ja vesipumppu, joka toimi tuulimyllyllä.

Metsästysmajan sisustuksessa kaikki oli metsästysaiheista, astioita ja tauluja myöten. Salin sohva oli tyynyillä päällystetty ja yhden tyynyn alla oli kahva, jota nostamalla löytyi viinivarasto. Vihreällä nahalla päällystetyn vieraskirjan kannessa oli hopeaplakaatilla kuva talosta ja teksti Berdix berdix (peltopyy). Sitä aiottiin myös talon nimeksi.

Berta ja Karl Fazerin makuuhuone oli sisustukseltaan vaaleanpunainen ja sinne eivät vieraat päässeet koskaan.

Kamreeri Koskinen ja kehittyvä kunnallishallinto

Teollisuusneuvos Karl Fazer kuoli yllättäen lokakuussa vuonna 1932 metsästysmajansa pihalle ollessaan lähdössä hanhijahtiin ystävänsä Mannerheimin kanssa. Kauppaneuvoksetar Berta Fazer ei halunnut myydä huvilaa yksityiselle siihen liittyvien muistojen takia. Perikunta tarjosi rakennusta kunnalle melko edulliseen hintaan ja se siirtyikin kunnan omistukseen helmikuussa 1933.     

Kehittyvä kunnallishallinto tarvitsi kipeästi toimitiloja. Kuntaan oli vuonna 1931 palkattu kunnan ensimmäinen päätoiminen hallintomies, kunnankamreeri Oskari V. Koskinen, joka oli toiminut oman työnsä ohella kunnankirjurina jo useita vuosia. Laskettiin, että tuli kunnalle halvemmaksi palkata päätoiminen hallintomies kuin maksaa palkkioita usealle eri henkilölle. Metsästysmaja kunnostettiin kunnan toimitilaksi. Kunnallislautakunta jätti tarvittavat kalustohankinnat ja puhelinjohtojen järjestelyt kunnankamreerin huoleksi, mutta päätti että uusiin tiloihin hankitaan vaalean ruskeat uutimet ja lisäksi kunnallislautakunta päätti, että siinä tapauksessa, että kunnantalon ympäristöä kaunistetaan istutuksilla ja teillä, Koskinen sai valtuudet hankkia multaa ja santaa tarpeen vaatiessa.

Valtuusto sai nyt oman istuntosalin, johon tarjousten perusteella hankittiin Vienovirralta 9 pöytää ja 18 tuolia. Ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous uusissa tiloissa pidettiin 12.4.1933. Valtuuston puheenjohtajana toimi tuolloin maanviljelijä Matti Kirkkola ja kunnallislautakunnan esimiehenä (puheenjohtajana) toimitusjohtaja Vilho Koskela. Tupaantuliaisia vietettiin kesäkuussa 1933.

Elettiin yleismaailmallisia talouslaman vuosia ja kunnallistalous oli tiukoilla. Työttömyys kunnassa oli huipussaan sinä vuonna.

Kartanon valta paikkakunnalla ja ihmisten elämässä oli murtunut suureen maareformiin ja torpparien itsenäistymiseen vuonna 1922 ja tuolloin oli alkanut voimakas yhteiskunnallinen kehittyminen paikkakunnalla kaikilla elämänaloilla.

Kunnankamreeri O.V. Koskinen hoiti kehittyvän kunnan hallintotehtäviä uutterasti ja voimiaan säästämättä, läpi erityisen työllistävien sotavuosien aina vuoteen 1948 asti, jolloin jäi eläkkeelle. Vuonna 1949 tuli voimaan kunnallislaki, joka mahdollisti kunnanjohtajajärjestelmän ulottamisen myös maalaiskuntiin. Kunnankamreeri Koskisen jälkeen kunnan hallintotehtäviä hoiti kunnankirjuriksi palkattu Pentti Kulmala. Kun kuntaan perustettiin vuonna 1949 kunnanjohtajan virka, Pentti Kulmala valittiin tehtävään ja kunnan ensimmäinen kunnanjohtaja hoiti virkaansa vuodesta 1949 vuoteen 1970, jolloin jäi eläkkeelle.

Teerimäki ja toimitilojen kierrätys

Entinen metsästysmaja palveli kunnantalona joulukuuhun 1952. Uusi keskuskansakoulu oli valmistunut ja otettu käyttöön helmikuussa 1951 jolloin keskustan kansakoulu oli päässyt muuttamaan uusiin tiloihin. Vapaaksi jäi 1889 rakennettu koulurakennus, jossa koulu ehti toimia 61 vuotta. Kunnantoimisto siirtyi siihen vuoden 1953 alusta ja vanha huvila mäellä remontoitiin kokonaisuudessaan virkailija-asunnoiksi, jollaisena se toimi vuoteen 1976 saakka. Vuosien aikana talossa asuivat kunnankamreeri, kunnanjohtaja, kirjanpitäjä, kodinhoitaja ja opettajia.

Valtion ja kunnan välillä suoritettiin vuonna 1965 tilusten vaihto, jolloin myös maa-alue siirtyi kunnan omistukseen.

Tällöin paikka nimettiin Teerimäeksi. Se viittasi hyvin talon entisiin metsästysmaja- aikoihin, sillä mäellä oli joskus ollut myös teeriä. Riistanhoidollisessa mielessä ruokittiin kymmenkunta muualta tuotua teertä vuoden verran rautahäkissä ja laskettiin keväällä vapaaksi.

Kunnantalo kävi ennen pitkää ahtaaksi sillä palvelutoiminta ja henkilökunta lisääntyivät. Toimistot ripoteltiin useisiin eri rakennuksiin kunnes pihapiiriin rakennettiin valtion ja kunnan yhteinen virastotalo, jonka vihkiäisjuhlia vietettiin kesällä 1986. Vanha kunnantalo kunnostettiin nyt kokonaisuudessaan kirjastoksi.

Kunnanjohtajan virkaa hoiti Pentti Kulmalan jälkeen Simo Sääksi, joka suurten muutosten ja kehityksen vuosikymmenien läpi luotsasi kuntalaivan turvallisesti uudelle vuosituhannelle, vuoteen 2003, jolloin jäi eläkkeelle.

Teerimäen päiväkotielämä

Silloin kun kunnallinen päiväkotitoiminta Jokioisilla alkoi, Teerimäki kunnostettiin päiväkodiksi. Mustikka-ryhmä, jossa oli 20 lasta aloitti 1.9.1976. Sittemmin taloa laajennettiin vuonna 1980 niin että saatiin Mansikka-ryhmän 20 lapselle päiväkotitilat ja nykyiseen kokoonsa 63-paikkaiseksi talo laajeni vuonna 1990.

Kaikki laajennukset ja muutokset on tehty vanhaa kunnioittaen ja kaunis puuhuvila on elänyt ajan mukana tyylikkäästi ja joustavasti.

Vanha rakennus on kokenut paljon. Se on nähnyt aikakausien vaihtuvan, luokkayhteiskunnan muuttuvan ja kunnallisen demokratian kehittyvän. Herrasmiesmetsästäjät aikoinaan aloittivat riistanhoitotyön paikkakunnalla. Työ jatkuu edelleen paikkakunnan elinvoimaisissa metsästys- ja kalastusseuroissa, mutta enää se ei ole vain yläluokan etuoikeus.

Peltopyy (Berdix berdix) ei vakiintunut talon lopulliseksi nimeksi, mutta Jokioisten kunnan nimikkoeläimeksi peltopyy valittiin vuonna 1991 ja paikkakunnan välillä jo pahoin vähentynyt pyykantakin on taas elvytetty.

Kunnan päivähoito on nykyisin laajentunut useaan yksikköön. Perinteikäs päiväkoti mäellä on vuoden 2003 alusta alkaen ollut virallisesti Jokioisten päivähoidon Teerimäen yksikkö. Kodikkaan rakennuksen täyttää päivisin kuntamme pienten toivojen, Punatulkkujen, Sinitiaisten ja Talitinttien iloiset leikit ja puuhat. Monipuolisella luonnonpihalla on vanhoja rosoisia puita, uudenaikaisia kiipeilytelineitä ja leikkivälineitä, lapsen maailmaa kiehtovia kiven koloja ja kantoja, oravia ja lintuja.

Tarkkaan jos kuuntelee, vanhojen puiden huminassa voi kenties kuulla säveltäjä Merikannon musiikkia ja historian siipien havinaa.

Teerimäen historian kokosi Laila Liski

Lähdeteokset:
Jokioisten päivähoitoneuvoston historiikki v. 1977
Olavi Anttila: Kartanosta kunnaksi, Jokioisten historia
WSOY, Jokioinen, eripainos teoksesta Suomenmaa
Metsästysseura Kontio ry:n historiikki 1927-1987
Minna Kuuselan historiallinen selvitys v. 1998

 

Lisätiedot

Jokioisten kunta
Keskuskatu 29 A
31600 Jokioinen

Kunnanvirasto avoinna
ma klo 9.00-16.30
ti-pe klo 9.00-15.00

Puhelinvaihde
03 418 21
ma klo 8.00-16.00
ti-pe klo 8.00-15.30

Faksi
03 4384 025

Henkilöhaku
(luottamushenkilöt ja henkilöstö) 

Sähköposti
etunimi.sukunimi(at)jokioinen.fi

Virallinen sähköpostiosoite
jokioisten.kunta(at)jokioinen.fi